17. heinäkuuta 2015

In the heat of the night

Kiusa aloitti ensimmäiset juoksunsa päivälleen yhdeksän kuisena ja on parhaillaan pahimmassa kiimassa ollen olemukseltaan aivan ihana! Tämä kova, joka naisen kohtalo on tehnyt siitä varsinaisen sylivauvan hellyydenkaipuineen.

Kairassa oli hieman samoja piirteitä juoksujensa alkaessa, muttei tässä mittakaavassa. Niin moni juttu kasvavaa Kiusaa seuratessa saa muistelemaan Karskia ja miettimään miten erilaisia voi koirat olla. Tuntuu, että oon Kiusassa saanut nyt sen, mitä kuusi vuotta sitten lähdin etsimään. Tuohon aikaan mahtui paljon ja olen varma, ettei mikään mennyt hukkaan.

Taannoin surin, ettei mulla ole yhtään kuvaa, missä olisin Karskin kanssa ja harmittelin etten tajunnut sellaista otattaa. Rutun ja Kiusan kanssa on jonkunlaiset yhteiskuvat. Onneksi muistin väärin ja hoksasin kysyä moisia kuvia oikealta taholta. Tässä kaksi otosta parin vuoden takaa, joissa nyt en itse ole mikään kaunistus, mutta ihana muisto silti! Kiitos Antille. Ja maailman kauneimmalle Kairalle, aina.


Varsinainen perhepotretti
Olen koittanut Rutusta saada tuoretta pönötyskuvaa, mutta tuo höntäntönttä on edelleen vaikea saada pysymään paikoillaan, kun ympärillä olis kaikkea kivempaa. Tässä kehnossa kännykkäotoksessa kuitenkin jonkinlainen kuva sen nykyisestä ulkomuodosta:


Tässä puolestaan näkyy Ruutin mielestäni hieno väritys, vaikka vähän ylivalotuksen puolelle menee:

Ruutihan on nyt 3 vuotta ja 2,5 kuukautta. En ole tietoinen sen mitoista, painoa oli silloin 8 kuukauden iässä se reilu 30. Poika on hyvässä kunnossa tälläkin hetkellä, luulen että kiloja on korkeintaan 32. Ruttu on muuten näissä kuvissa melkolailla kesäkarvassa, sen turkki on ihan uskomattoman tuuhea! Kiusa on myös karvanajolla ja se on sellainen läiskikkään kalju, Ruutista ei osaamaton osaa edes katsoa että pohjavillaa puuttuu.

Tämä blogaus alkoi taas Kiusan kehunnalla niin kerrotaanpa vähän toisenlaista esimerkkiä elävästä elämästä. Tytöstä on nimittäin kuoriutunut rötöstelijä! Yksin jäädessään se on päästellyt puoli pussia karkkia, askin mynthonia ja aimo annoksen koiranmakkarapötköstä. Pikkurikollinen on ryövännyt karkit huoneesta, johon koirilla ei ole lupa mennä ja makkaran keittiön tasolta, mihin tokikaan ei ole oikeutta nousta. Kiusalla ei ole lupa muutenkaan nousta kalusteille, ei sohville tai sängylle, eikä se enää yritäkään.. ainakaan kun joku on näkemässä. Mainittakoon, että se on myös etevästi kuorinut paperit karkkien ja makkaran päältä herkutellen sisuksilla. Kiero ja kekseliäs on tämä tyttö! Ja ahne! Kukatkin maistuu: 


Facebook-toverit jo tietävätkin, mutta tältä se näyttää muutoin 9-kuisena:


Tässä lieni tähdellisimmät tällä erää. Kotisivuja rakentelen parhaillaan, ja siellä paljastuu sitten se Kairan mallittama nurinkurin logokin. Hyvää kesänjatkoa kaikille, rakastakaahan rakkejanne, koska ne eivät ihanuudessaan ole ikuisia!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti