1. marraskuuta 2013

Puolitoistavuotiaan kuvautuksia

Kävin kuvauttamassa tänään 18 kuukauden iän saavuttaneen Ruutin eilen. Poitsulta tutkittiin polvet,otettiin viralliset kyynärä- ja lonkkakuvat, sekä kuvat seljästä ja hampaista.

Polvet näyttivät 0/0 kuten Kairallakin, hyvä hyvä.

Kyynärissä ei myöskään näyttänyt olevan moitetta, ja selkä oli ok.
Vasen lonkka on ilmeisesti parhaimmillaan C, ja oikea on sitten jopa minun kokemattomaan silmään huomattavasti huonompi. Aina ei voi voittaa. Mutta Ruutihan liikkuu, hyppii, pomppii, loikkii ja rrrrakastaa juoksua niin, etten aivan murheissani tilanteesta ole.


Ohjeiksi saatiin pitää poika tuommosessa hoikassa kunnossa ja liikuntaa muulla kuin pikitiellä. Täällä meiän reiteillä on tuota asvalttia se 2 km pätkä, eikä joka päivä edes kuljeta siitä. Meillä tapaa olla tuota päivittäistä vapaana juoksentelua metsässä. Ruutihan rupesi kulkemaan hihnassakin vasta 8 kuukauden iässä, ettei lonkkatuloksesta voi aivan kasvuiän yksitoikkoista liikkumistakaan syyttää.

Uinti vasta oivaa liikuntaa olisi, mutta tuota suihkua inhoavaa poikaahan ei uppeluksiin saa sitäkään vähää mitä Karskia. Karskihan on muutaman kerran erehtynyt aivan polskimaan asti. Pitänee ensi kesäksi suunnitella joku harhautusleikki, millä saa nuo koirat kastautumaan. En tosin itekään piittää räpiköinnistä kylmissä vesissä, voi koissuultakaan vaatia.

Puuttuva kulmahammas puolestaan on siellä sittenkin, "rudimentaarisena ikenen alla". Ei se vain koskaan tullut sieltä pihalle sitten nyttemmin ilmestynyttä piikkiä lukuunottamatta. Mutta mitään toimenpiteitä ei vaadi tämä, jes! Näytti vain aika erikoiselta möltiltä se toisella puolella yläleukaa.


Erikseen lääkäri mainitti vielä ystävällisestä ja iloisesta luonteesta!  Näkee kuulemma näillä niin paljon päinvastaistakin (esim. Kaira!). Ja kyllä Ruuti hienosti vastaanotolla olikin, jopa sitä tavallista rönsyilevän ilakoivaa ulosantiansa hillitymmin
.


Niin valppaana
kumpainenkin.


Hmph.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti