Tervehtynyt, kevyempi Kaira

Kairan vointi on kohentunut huomattavasti. Se on eloisa oma itsensä ja pohjavillan paluu on tehnyt taas turkista tuuhean. Lievempää kutinaa ja yksittäistä päällyskarvan irtoamista on edelleen.

Ruokavaliona on tällä hetkellä pelkkä broileri, jauhelihana ja lihaisina luina. Perunan ja rahkan jätin aiottua aikaisemmin pois, koska kortisoniannoksen pienentämisen jälkeen kutina palasi ja Kairan kirsun viereen tuli rupea, joka lähtiessään vei karvoja ja muutti pigmenttiä kuonon sivuilta. Kairalla putosi näiden eläinlääkärikäyntien välillä paino reilulla kilolla. Tämänhetkiset K:n noin-mitat näkyy tuosta vasemmasta yläkulmasta ja huomata saattaa, ettei Kairaa ole massalla ja mitoilla "pilattu".

Kaira on aikoja sitten oppinut omatoimisesti avaamaan niin ulko- kuin väliovetkin. Lukkoja ei sentään osaa auki kopeloida, mutta nyttemmin on aukeillut poissaollessani myös kaapinovet. Mulla on kaksi kaappia, joissa on sekalaista tavaraa lankarullista vasaraan ja roskapostiin ja niistä Kaira yksin ollessaan on sitten etsinyt puuhasteltavaa. Neuvokas neiti.

Kevät on sulattanut lumet ja tuonut paljon uutta haisteltavaa ja kuovittavaa K:lle tuolla pihalla. Eilisellä lenkillä Kaira innostui kaivamaan kuoppaa joen rannassa. Itselleni huvittavan tilanteesta teki, kun K kääntyi joka kerta hämmästyneenä katsomaan kun itse potkimansa mutapaukut mäiskähtivät jokeen.

Tässä odottelen nyt K:n seuraavia juoksuja ja mitä ne tuovat tullessaan, paheneeko tilanne jälleen. Jos niin, sitten viimeistään on steriloinnin paikka. Ensi kuulla on K:n rokotukset ja kai minä tahdon ennen pitkää ne biopsiat ja allergiatestitkin otattaa. Kaiken varalta ja pahimpien mahdollisuuksien poissulkemiseksi.
Joka tapauksessa olen tällä hetkellä aivan hyvillä mielin K:n kunnon suhteen enkä usko, että mistään vakavasta on kyse.

Loppuun vielä pari kuvaa, mukana Pyry-poika.